Toimintaympäristö

Maailmantalouden kasvu heikentyi vuonna 2019 johtuen Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä kauppasodasta sekä poliittisesta epävarmuudesta, mikä vaikutti myös euroalueella talouskasvun hidastumiseen. Suomessa talouskasvu jatkui edellisvuoden tasolla.

Sähkön käyttö väheni Suomessa 1,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Vuonna 2019 sähköä käytettiin 86 (87) TWh (miljardia kilowattituntia). Kulutuksen väheneminen oli seurausta teollisuuden volyymin laskusta. Suomessa hiilineutraalin sähköntuotannon osuus oli ennätykselliset 82 prosenttia. Tuulivoima saavutti uuden vuosituotantoennätyksen 6,1 TWh, ja sen osuus sähkönkulutuksesta oli 7 prosenttia. Arvioiden mukaan tuulisähkön osuus Suomen sähkön kulutuksesta on noin 15 prosenttia vuonna 2023. 

Sähkön kulutuksesta katettiin tuonnilla 23 (23) prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77 (77) prosenttia. Sähköä tuotiin pääosin Ruotsista. Sähkön tukkuhinta laski vajaat 6 prosenttia pohjoiseurooppalaisen NordPoolin tilastojen mukaan. Suomessa aluehinnan vuosikeskiarvo oli 44,0 (46,8) €/MWh. 

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeinen painopiste oli EU:n globaali ilmastojohtajuus. Vuoden 2019 lopulla Euroopan komissio julkaisi Green Deal -ilmasto-ohjelman, joka käsittää 50 toimenpidettä päästöjen vähentämiseksi yhteiskunnan eri toimintasektoreilla. 

Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelman tavoitetaso on erittäin kunniainhimoinen, ja jokaisella toimialalla täytyy tehdä merkittäviä muutoksia, että tähän tavoitteeseen päästään. Energiateollisuus on julkaissut oman tiekarttansa hiilineutraaliin energiajärjestelmään. Tavoitteeksi on asetettu 2030-luvun loppu. Suomessa hiilineutraalin sähköntuotannon osuus vuonna 2019 oli ennätykselliset 82 prosenttia, ja Suomen sähköntuotannon päästöjen arvioidaan putoavan marginaalisiksi vuoteen 2030 mennessä. 

Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteita myös sähkönsiirron kehittämiselle. Sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi pyritään toteuttamaan muun muassa sähkönsiirron kustannusselvityksen johtopäätöksiä, kuten alituottojen tasausjakson pidennys. Sähköverkon kehityksen osalta halutaan varmistaa vaihtoehtoisia tapoja investoida sähkön toimitusvarmuuteen, erityisesti haja-asutusalueilla. Hallitus selvittää lisäksi keinoja rajoittaa monipoliasemassa toimivien sähkönsiirtoyhtiöiden ylisuuria maksukorotuksia. Uutta sähkömarkkinalainsäädäntöä valmisteltiin vuoden 2019 aikana. 

Syyskuussa 2019 Fingrid ilmoitti, että Datahubin käyttöönotto siirtyy alkuvuoteen 2022. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,6 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin tietoja käyttävät noin 100 sähkön myyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä palvellessaan asiakkaitaan.  Kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnisti Datahub-projektin keväällä 2015. Alkuperäinen tavoiteaikataulu käyttöönotolle oli huhtikuu 2021.