Toimintaympäristö

Koronapandemia johti maailmantalouden taantumaan vuonna 2020, ja talous supistui noin 6 prosenttia. Suomessa vastaava talouden supistuminen oli noin 4 prosenttia. Epidemian vuoksi käynnistetyistä liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista on kärsinyt eniten palveluiden kulutus. 

Sähkön käyttö väheni Suomessa 6 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Vuonna 2020 sähköä käytettiin 81 (86) TWh (miljardia kilowattituntia). Kulutuksen väheneminen oli seurausta poikkeuksellisen lämpimästä talvesta ja koronakriisin negatiivisesta vaikutuksesta talouteen. Teollisuuden sähkönkäyttö laski 8 prosenttia. 

Sähkön kulutuksesta katettiin tuonnilla 18 (23) prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 82 (77) prosenttia. Sähköä tuotiin pääosin Ruotsista. Sähkön tukkuhinta laski noin 72 prosenttia pohjoiseurooppalaisen NordPoolin tilastojen mukaan. Suomessa aluehinnan vuosikeskiarvo laski 36 prosenttia ja oli 28,0 (44,0) €/MWh. 

Suomeen rakennettiin uutta tuulivoimakapasiteettia vuoden 2020 aikana yli 300 megawattia. Vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä 821 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on jo 2 586 megawattia. Suomen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön määrä kasvoi vuoden 2020 aikana 32 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna: vuonna 2020 tuulivoimaloilla tuotettiin 7 788 gigawattituntia puhdasta sähköä. Sähkönkulutuksesta katettiin jo noin 10 prosenttia tuulivoimalla. Suomessa hiilineutraalin sähköntuotannon osuus oli ennätykselliset 85 (81) prosenttia. 

Hallitus on asettanut tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Energia-ala julkaisi kesäkuussa tätä tavoitelinjausta tukevan vähähiilisyystiekartan. Tiekartan mukaan päästötön sähkö on ratkaisu eri toimialojen päästöjen vähentämiseen, kun teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistämisellä korvataan päästöllisiä energialähteitä. Muutoksen seurauksena sähkön käytön ennakoidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Energia-ala tulee jatkamaan mittavia investointeja päästöttömään sähköntuotantoon ja sähköverkkoihin ja toimii näin hiilineutraalin yhteiskunnan mahdollistajana.  

Syyskuussa Euroopan komissio aloitti valmistelun päästövähennystavoitteiden nostamiseksi. Joulukuussa EU-johtajat sopivat, että vuoden 2030 tavoite kiristyy ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Aiempi päästövähennystavoite oli 40 prosenttia. 

Julkisuudessa esitettiin voimakasta kritiikkiä sähkönsiirron hinnoittelua ja Energiaviraston valvontamallia kohtaan. Tämän seurauksena Energiavirasto laati selvityksen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelusta ja toimitusvarmuuden valvonnasta. Energiaviraston mukaan valvonnalla haetaan tasapainoa hinnoittelun kohtuullisuuden ja toimitusvarmuuden parantamisen välillä. Vuonna 2016 virasto nosti hinnoittelun kohtuullisuuden rinnalle keskeisemmäksi tavoitteeksi toimitusvarmuuden parantamisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Sähkönsiirron verkkopalvelun hinnoittelun valvontamenetelmää tullaan muuttamaan vuoden 2022 alusta. Verkkoyhtiön kannalta käynnissä olevan valvontajakson aikana tehtävät muutokset ovat hankalia. Sähköverkkoon tehtävien investointien pitoajat ovat noin 40 vuotta, jolloin myös regulaation lähtökohtana tulisi olla pitkäjänteisyys ja ennustettavuus.