Toimintaympäristö

Suomessa käytettiin vuonna 2021 sähköä 86 (81) TWh, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkön kulutuksesta katettiin tuonnilla 20 (18) prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 80 (82) prosenttia. Kuluneen vuoden keskilämpötila oli tavanomainen, mutta selvästi edellisvuotta kylmempi, mikä heijastui sähkönkäyttöön. 

Sähkön tukkumarkkinahinta nousi ennätyskorkealle. Suomen hinta-alueella spot-markkinahinta nousi 158 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Vuoden keskihinta oli 72 €/MWh. Sähkön markkinahinta nousi ennätystasolle joulukuussa, jolloin keskihinta oli Suomessa 193 €/MWh.  Sähkön hintakehitykseen vaikuttivat mm. kiihtyneen talouskasvun tuoma kysynnän kasvu ja sitä seurannut polttoaineiden maailmanlaajuinen hintojen nousu. Samalla vesivoimaa oli tarjolla aiempaa vähemmän. 

Vuosi 2021 oli tuulivoiman rakentamisessa Suomessa ennätysvuosi, ja rakentamistahti kiihtyy vuosikymmenen puoliväliä kohti mentäessä. Suomeen rakennettiin tuolloin 141 uutta tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 671 MW. Tuulivoimakapasiteetti kasvoi edellisvuodesta 26 prosenttia. Tuulivoimaloiden lukumäärä vuoden 2021 lopussa oli kokonaisuudessaan 962 kappaletta. Koko vuoden tuulivoimatuotanto oli 8,061 TWh. Tuulivoimalla katettiin Suomen sähkönkulutuksesta 9,3 prosenttia, ja määrän odotetaan kasvavan 25 prosenttiin viimeistään vuonna 2025. 

Sähkömarkkinalain muutos hyväksyttiin eduskunnassa, ja se astui voimaan elokuun alussa.  Lain perusteella Energiavirasto muutti jakeluverkkotoiminnan valvontamenetelmiä kesken valvontajakson, ja uudet valvontamenetelmät tulivat voimaan vuoden 2022 alussa. Merkittävimmät muutokset koskevat tuottopohjassa käytettäviä yksikköhintoja ja kohtuullista tuottoastetta (WACC-prosentti). Yksikköhintojen päivittäminen laskee kaikkien Suomen sähkönjakeluverkkojen yhteenlaskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa keskimäärin noin 17 prosenttia verrattuna aiemmin käytössä olleisiin yksikköhintoihin. Kohtuullinen tuottoaste laskee vuonna 2022 yhdellä prosenttiyksiköllä 4,96 prosentista 3,97 prosenttiin. Energiaviraston ilmoituksen mukaan jakeluverkkotoiminnan kohtuullinen tuotto vuonna 2022 laskee 378 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2020 tilanteeseen. 

Euroopan komission Fit for 55-energia- ja ilmastolakipaketti julkaistiin heinäkuussa. Paketti sisältää 13 energia- ja ilmastopolitiikasta säätävää lakialoitetta. Tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasoon nähden. 

Euroopan komissio esitteli alkuvuodesta myös luokittelujärjestelmän, jolla asetetaan kriteerit ilmaston ja ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle. Tarkoituksena on ohjata pääomia kestäviksi määriteltyihin energiamuotoihin. Suomen kannalta on tärkeää, että päästöttömät energianlähteet, kuten ydinvoima, saisi taksonomiassa kestävän energian statuksen.